Juntusrannan historia 
koulu , pankki , kaupat , posti , sairasmaja , liikenne , puhelinliikenne , raja , seurakunta , matkustajakodit ja kahvilat , verstaat , yhdistystoiminta

 
Asutusta Juntusrannassa on ollut jo n. 7.000 vuotta sitten. Asumusten jäännöksiä on löytynyt Kalmo-, Mikon-, ja Nuolisärkiltä sekä Kellotulilta. Alue oli hyvä asuinpaikkana, koska maaperä oli hiekkainen, riistaa ja kalaa oli paljon ja vedet toimivat kulkureittinä. Juntusranta oli läpikulkupaikka Pohjanlahdelta Vienan Karjalaan.Ensimmäiset asukkaat lienevät olleet lappalaisia. 1000-luvulla tuli karjalaisia ja 1500-luvulla alkoivat savolaiset levittäytyä. 1600-luvun alussa oli jo kaikkia muita suomussalmelaisia sukunimiä paitsi Juntusia ja heitä alkoi ilmestyä vasta vuosisadan lopulla. 1800-luvulla alkoi tervanpoltto ja tervaa kuljettiin vesiteitse Kajaanin kautta Ouluun. Tämä oli hyvä lisäansio maa- ja metsätaloudesta elävälle kylälle.

Suomussalmen ensimmäinen koulu

Suomussalmen ensimmäinen koulu perustettiin v. 1894 Juntusrantaan. Nälkäisten auttamiseksi oli perustettu muutama vuosi aikaisemmin "sopankeittoasema", jota hoitamaan tuli Helsingin Diakonissalaitokselta sisar Charlotta Wettersten. Hän huomasi, että syynä köyhyyteen ja puutteeseen oli sivistyksen puute ja hän alkoi puuhata pitäjään kansakoulua. Palkat rakentajille maksettiin pääasiassa jauhoina. Koulu aloitti toimintansa tammikuun 10. päivänä 1895. Samalla koululle perustettiin asuntola.Koululla opettajana ollut Erkki Tuomikoski on kirjoittanut kirjan koulun vaiheista 1910-luvulla. Kirjan nimi on Taas koulun sauna paloi. Koulu paloi talvisodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939. Uusi koulu valmistui v.1949.

Suomussalmen ja Kainuun ensimmäinen osuuspankki

Ruhtinansalmelaiset isännät olivat edistyksellisiä, sillä he perustivat v. 1905 pankin. Se oli myös Kainuun ensimmäinen osuuspankki. Pankki toimi nimellä Ruhtinansalmen Osuuskassa vuoteen 1970. jolloin osuuskassat muuttuivat osuuspankeiksi. Alkuaikoina pankki toimi yhdistysperiaatteella eikä palkattua työvoimaa ollut. Oma toimitalo valmistui v. 1962 ja taloa laajennettiin 1980-luvun alussa. Ruhtinansalmen Osuuspankki yhdistettiin Suomussalmen Osuuspankin kanssa 30.9.2007.

Kaupat

Ensimmäisen kaupan perusti Kalle Juntunen Perttulaan 1900-luvun alussa. Hänen poikansa Kalle jatkoi kaupan pitoa 1950-luvun alkupuolelle. Vuonna 1919 aloitti toimintansa Osuusliike ja toiminta jatkui 1980-luvun puoliväliin. Eeva Juntunen perusti ns. "riihikaupan" v. 1941 ja kaupan toiminta jatkui 1970-luvun puoliväliin. Maakunta aloitti toimintansa v. 1950 ja lopetti 1989 ja Törmäsen kauppa jatkoi toimintaa yksityisenä vuoteen 2004 asti. Kauppa siirtyi v. 2004 uudelle omistajalle ja siitä tuli Tuulan kauppa. Toiminta lopetettiin v. 2007. Ruhtinan kauppa perustettiin v. 1971 ja jatkaa edelleen toimintaansa. Parhaimmillaan kylällä oli toiminnassa yhtäaikaa 5 kauppaa 1950-luvulla ja 4 kauppaa 1970-luvulla.

Posti

Postiasema on perustettu Juntusrantaan v. 1914. Posti toimi ensin Pekkalan pirtissä. Oma toimitalo rakennettiin v. 1936.  Postitoimisto suljettiin ja asiamiesposti aloitti toiminnan 16.9.97 Törmäsen kaupassa ja on nykyisin Ruhtinan kaupassa. 

Sairasmaja

Suomen Punainen Risti aloitti v. 1927 nykyistä äitiysneuvolaa vastaavan toiminnan ja kylällä oli sairaanhoitaja. Ensimmäinen kätilö tuli 1920-luvulla. Sairasmaja toimi sota-aikana kenttäsairaalana ja talo poltettiin sodan loppuvaiheessa ja uusi talo rakennettiin heti sodan jälkeen. Nimi muuttui terveystaloksi. Neuvolan toiminta lopetettiin kylällä yllättäen ja ilmoittamatta kylälisille etukäteen v. 2007.

Liikenne

Kuljetukset kylälle hoidettiin lähinnä vesiteitse. Harakka-Antti kuljetti tavaraa ja ihmisiä jo viime vuosisadan puolella ensin laivallaan Alku ja vuodesta 1934 alkaen laivallaan Kainuu. Sota tuhosi laivan ja näin piti siirtyä muihin kulkureitteihin. Maantieliikenne on alkanut Juntusrannan ja Hossan välillä jo v.1914 ja varsinainen maantie valmistui v.1929. Hallasenahon tie 5-tielle valmistui sotavankien tekemänä vuosina 1941 - 42. Urho Kekkosen aikaansaama Kekkos-kakkonen valmistui v.1956.Linja-autoliikenne alkoi v. 1946, kun Pohjolan liikenne ajoi Hyrynsalmelta Juntusrantaan. Myöhemmin linja jatkui Kuusamoon ja v.1991 se lopetti liikennöinnin. Postiautoliikenne alkoi 1960-luvun puolella. Kaikkonen, josta tuli myöhemmin Kainuun liikenne aloitti liikennöinnin 1950-luvun puolivälissä ja lopetti joulukuussa 1988.

Juntusrannasta on nykyään linja-autoyhteydet Suomussalmelle ja Hossaan, la ja su sekä koulun loma-aikana joka päivä myös Kuusamoon.

Puhelinliikenne

Ensimmäinen puhelin tuli rajavartioiden mukana v.1919. Ensimmäinen keskus perustettiin Mäkelään 1.1.1929. Ensimmäinen lennättimen keskus perustettiin Mäkelään v. 1953. Keskus oli välillä Karikossa ja siirtyi sieltä Likolahteen. Keskus siirrettiin pois 30.11.1977 ja Suomussalmi siirtyi automaattiaikaan vuonna 1979 ja digitaali-aikaan" 1996. Ruhtinansalmella saa nykyään laajakaistayhteydet myös taajamaan ulkopuolella langattoman WIMAX-laajakaistan ansiosta.

Rajan vartiointi

Suomen julistauduttua itsenäiseksi v. 1917 tuli rajan vartiointi ajankohtaiseksi. Tätä ennen rajalla ei ollut käytännön merkitystä. Vieraissa kuljettiin puolin ja toisin. Vapaussodan aikana Juntusrantaan tuli jääkärivääpeli Jaakko Luukkonen, joka perusti paikallisista miehistä suojeluskuntakomppanian. Kesällä 1918 miehet vapautettiin, jolloin paikalle tuli seminaariosasto, joka toimi syksyyn. Sen jälkeen vartiointia hoitivat vapaaehtoisesti lehtovaaralaiset veljekset Otto ja Gunnar Seppänen. 14.4.1919 perustettiin Juntusrannan vartio. Ensimmäiset palkkasotilaat otettiin palvelukseen 1.10.1921. Virallisesti raja suljettiin syksyllä 1921 Tarton rauhansopimuksen mukaisesti. Karttimon rajavartioasema on edelleen toiminnassa kylän alueella.

Seurakunta ja hautausmaa

Hautausmaa siunattiin käyttöön v. 1936 vaikka sinne oli jo muutamia vuosia aikaisemmin haudattu hukkuneita lapsia. Juntusrannassa on Suomussalmen toinen sankarihautausmaa ja sankarihautoja täällä on 31 kpl. Ruhtinansalmen Seurakuntatyöyhdistys perustettiin 25.11.1945. Seurakuntatyö oli vilkasta ja v. 1946 pystytettiin ruotsalaisten lahjoittaman parakkikirkko. Isännät hankkivat kirkonkellon ja niin oli rakennettava myös tapuli. Pappila valmistui v. 1951. Juntusranta kuuluu Ruhtinansalmen rajaseutupiiriin ja uusi kirkko vihittiin käyttöön juhannuksena 1968. Sen on suunnitellut arkkitehti Esko Laitinen. Kirkkosalissa on tilaa 180 henkilölle ja kerhohuoneessa 30 henkilölle.

Matkustajakodit ja kahvilat

Puistolan matkustajakoti perustettiin v. 1947 ja se lopetti toimintansa v. 1975. Matkustajakoti Rajapirtti perustettiin v. 1954 ja toiminta päättyi v. 1986. Matkahuolto toimii nyt Ruhtinan kaupassa.

Kassun verstas ja Artun paja

Kassun verstas aloitti toimintansa v. 1953. Verstas paloi keväällä 1970. Sen jälkeen paikalla on ollut saha, joka meni konkurssiin. Konkurssipesän osti eteläsuomalainen yritys, joka jatkoi toimintaa. Saha yritettiin polttaa syksyllä 1979, mutta se epäonnistui. Polttaminen onnistui samana vuonna joulun alla ja yrittäjät tuomittiin vankeusrangaistuksiin.  Artturi Tolonen aloitti 1950-luvun alussa korjaamotoiminnan ja korjaamo tunnettiin nimellä Artun paja. Toiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä.

Yhdistystoiminta

Maamiesseuratoiminta alkoi kylällä v. 1908 ja maatalousnaisten osasto perustettiin v. 1936. Maamiesseuralle rakennettiin omat tilat takatien varteen 1940-luvun lopulla. Seurat yhdistettiin v. 1991 ja uusi nimi on Ruhtinansalmen maa- ja kotiseutuseura ry. Työväenyhdistys perustettiin v. 1911. Sille valmistui talo v. 1914 ja suojeluskunta lopetti toiminnan v. 1930. Sodan jälkeen rakennettiin yhdistykselle uusi talo ja toiminta jatkui 1960-luvun puoliväliin saakka. Talo tuhoutui v. 1985 pikkupoikien leikeistä alkaneessa tulipalossa. Ruhtinan Urheilijat -niminen urheiluseura perustettiin 30.3.1947. Vuosi 1962 oli seuran toiminnassa virstanpylväs, sillä silloin pantiin alulle urheilutalohanke. Talo rakennettiin talkoovoimin ja toiminnan käynnisti kannatusyhdistys, johon kuuluivat maamiesseura, reservialiupseerit ja urheiluseura. Talo valmistui v. 1964. Nykyisin talon omistaa Ruhtinansalmen kylätalon kannatusyhdistys.

Muu harrastustoiminta

Harrastustoiminta on kylällä vilkasta. Kianta-Opisto (kansalaisopisto) järjestää monenlaista toimintaa. Vuodesta toiseen ovat jatkuneet kankaankudontapiiri, puutyöpiiri, miesten ja naisten lentopallo ja näytelmäpiiri. Uutena ovat tulleet pitsinnypläys ja tilkkutyöt. Kylällä toimivat myös 4H-kerho, Suomen Punaisen Ristin Hossan osasto, Eläkeliitto, Rintamamiesveteraanit, Ruhtinan Erämiehet ja Salon Erä sekä Helluntaiseurakunta ja Ruhtinansalmen harmonikka- ja viihdelaulupiiri.